Lyhyesti Lissabonin sopimuksesta

Tähän päivään johtanut matka on ollut pitkä ja kivinen. Alkuperäinen Sopimus Euroopan Perustuslaista kaatui jäsenmaiden erimielisyyksiin ja Irlannin vuoden takainen kansanäänestys sanoi ”Ei” EU:n yhteissopimukselle.

En ole lainkaan tyytyväinen Lissabonin sopimuksen hyväksymiseen johtavaan tiehen. Sopimuksen tarkoitus on selkeyttää päätöksentekoa ja lisätä demokratiaa unionissa. Jos keinojen tulisi sisältyä vaatimuksiin, Lissabonin sopimukseen johtanut prosessi on ollut kaukana lopputuloksen tarkoituksesta.

En kuitenkaan voi olla hymyilemättä. Irlannin nyt ottama myönteinen kanta Lissabonin sopimukseen on suuri helpotus koko Euroopalle. Unionin pääsee vihdoin eteenpäin umpikujastaan ja parlamentin vallan kasvattamiseen pyrkivät kampanjat ja prosessit saavat viimein tilaa.

Unionia on rakennettu talouselämän ehdoilla ja ylläpidetty jäsenmaiden ristiriidoilla. Irlannin myönteinen äänestystulos antaa toivoa unionin uudesta demokratisoimisesta ja mahdollisuuksista nostaa sosiaaliset arvot talouselämän etujen määrittelemän unionin agendalle. Kukaan ei olettane sopimuksen potentiaalisen hyväksymisen tekevän radikaaleja muutoksia unionin arvoihin ja toimintaan, mutta ainakin meillä on tämän myötä aito mahdollisuus muutosten ajamiseen.

Lissabonin sopimus ei ole päätösvaihe, vaan välivaihe unionin kehittämisessä. Pöydillä lepää jo läjäpäin jatkosopimuksia, jotka ovat odottaneen Lissabonin sopimuksen hyväksymistä. Sopimuksen etenemisen arvo ei olekaan sopimuksessa itsessään. Arvo on hyväksymisen avaamissa mahdollisuuksissa EU:n tulevaisuudelle.

Suomen kannalta tilanne on mielenkiintoinen. Ahvenanmaa on sopimuksen ulkopuolella, mikä jättää mantereen hiukan omituiseen tilanteeseen. Asia on sisäpoliittinen ja ratkaistavissa, mutta Ahvenanmaan liittäminen Lissabonin sopimukseen olisi tietysti toivottavaa.

Lissabonin sopimuksen voi ladata suomeksi alla olevasta osoitteesta.
http://www.consilium.europa.eu/showPage.aspx?id=1317〈=fi

(Kuva/Image: europa.eu)